Työpaikalla tapahtuvan oppimisen digitaalisen tukeminen - muistilista sovittavista asioista

Yleisön pyynnöstä julkaisen blogissa lempiaiheestani tsekkilistan.

Jotta tietoteknologiaa voi täysimittaisesti hyödyntää oppimisen tukena, osaaminen ja pelisäännöt pitää olla kunnossa:

• laitteet ja ohjelmistot otetaan haltuun oppimaan oppimisen yhteydessä samoja laitteita ja ohjelmistoja käytetään koulutusmuodosta riippumatta koko opintojen ajan
• oppimisprosessi suunnitellaan, kirjataan henkilökohtaistamisasiakirjaan ja pidetään sovituista sisällöistä ja aikatauluista kiinni
• osaamistavoitteet suhteutetaan työtehtäviin samalla kun varmistetaan, että työpaikalla voi ottaa haltuun tarvittavat tutkinnon perusteiden mukaiset osaamiset
• sovitaan työnjako opiskelijan, opettajan ja työpaikkaohjaajan/-kouluttajan välillä
• sovitaan kuinka usein, miten ja missä ohjausta ja oppimisen arviontia toteutetaan
• sovitaan, miten tehtävät kirjataan portfolioon ja mistä siihen saa tukea
• varmistetaan, että opiskelija tietää, missä porfolio-tehtävät ovat ja ymmärtää ne
• sovitaan vapaamuotoisten oppimispäiväkirja- ja portfoliomerkintöjen päivityksistä ja kommentoinneista
• sovitaan ryhmäkeskusteluun liittymisestä ja osallistumistiheydestä
• sovitaan työpaikkakäynneistä ja tiheämmistä videoyhteyden välityksellä tehtävistä ohjauskäynneistä
• sovitaan työajan käytöstä opintojen tekemiseen verkossa
• Aika ja paikka
• Tiedottaminen työyhteisölle
• Kuvaus- ja julkaisuluvat; some-palveluihin ja tietoturvallisempiin oppimisalustoihin kirjattavien asioiden erittely
• Mobiililaitteen esilläpito työaikana
• Välineiden, työn, työpaikan, ihmisten kuvaaminen ja kuvien julkisuus
• sovitaan muusta perehdyttämisestä

Sähköisen portfolion käyttöönotto helpoksi

Opiskelijoiden mobiililaitteen käyttötaidot ovat hyvin kirjavia. Oppimiseen sitä on todella harva vielä käyttänyt. Tässä blogipäivityksessä kuvaan vaiheittain tyypillistä Blogger-blogi oppimisen portfoliona –käyttöönottoa, joka tapahtuu opintojen lähijaksolla. Samaa prosessia voi hyödyntää muidenkin sähköisten portfolioiden käyttöönotossa. 

1.

a. Opiskelijan etätehtävä: Luo tunnukset ja blogi kuvallisten ohjeiden avulla. (Tämä jää pois, jos käytössä on oppilaitoksen sähköinen alusta.) Mahdollistetaan tehtävän tekeminen tuettuna (opiskelija, it-tuki, opettaja avustaa).

b.     Varmistetaan blogien olemassaolo esim. pyytämällä blogin osoite ryhmän Whatsapp-ryhmään.

2. 

a.     Sovitaan pelisäännöt:

- tehtävien palautusaika ja –tiheys (esim. päivittäin, viikoittain, erikseen tiedotettavina aikoina)

- jos tehtävää ei ”palauteta” blogiin, se ”palautetaan” vihkoon

b. Varmistetaan, että kaikilla on tiedossa opettajien ohjeiden ja aineistojen sijainti. Ensimmäinen tehtävänanto voi olla esim. perusohjeiden kirjoittaminen uudelle opiskelijalle oppilaitoksessa.

c. Tutustutaan oman alan ammattilaisten blogeihin (jos on) tai hyviin opiskelijablogeihin omalta tai naapurialalta.

d. Perehdytetään kuviin ja videoihin liittyvät tekijänoikeuksien perusasiat.

e. Tutustutaan teknisesti blogiin kirjoittamiseen, kuvien lisäämiseen ja videoiden upottamiseen sekä ulkomuodon tuunaamiseen. Tässä vaiheessa taidokkaampien opiskelijoiden on hyvä auttaa muita.

3.  Otetaan käyttöön mobiilisovellukset

a.     Etätehtävänä ladata sovellus omaan mobiililaitteeseen. Tuki kuten kohdassa 1a.

b.     Ensimmäisenä tehtävänä kuvata ammattisanastoon liittyvän sanalistan mukaiset asiat ja viedä ne blogiinsa. Tredun Asentajakillan esimerkki täällä.

4. Määräajan (esim. muutama päivä) jälkeen katsotaan kohdan 3 tehtävät yhdessä jokaisen ryhmän jäsenen blogista ja keskustellaan sekä ammatillisesesta että blogin päivittämiseen liittyvistä asioista.

5.  Työprosessien ja tekemisen kuvaamiseen sopivat kuvasarjat ja videot. Kun peruskäyttö on hallussa, tehtävävalikoimaa voi vaikeuttaa ja laajentaa.

Sähköinen portfolio mielekkäänä työvälineenä

Olen viimeisten vuosien varrella tukenut ja seurannut eri alojen opiskelijaryhmien sähköisten portfolioiden käyttöönottoa. Useimmiten alustana on ollut tämänkin blogin alustana oleva Blogger. Lisäksi olen esitellyt opettajille erilaisia ryhmän toimintaan ja ohjeistuksiin liittyviä vaihtoehtoja, joiden avulla opiskelijaryhmät saavat tekniikan haltuun tekemällä ammattiin liittyviä päivityksiä.


Opetuksessa ja oppimisessa tasapainoillaan usein kapealla vyöhykkeellä: liian helpot ja liian vaikeat oppimisteot turhauttavat nopeasti. 2010-luvun opiskelija turhautuu myös aiempia sukupolvia helpommin liian kapeaan valikoimaan siitä, miten oppiminen kullakin kurssilla kunkin opettajan määräyksestä on mahdollista "suorittaa". Siksi pidän erittäin tärkeänä sitä, että oman portfolionsa ulkonäköä voi tuunata ja että opettaja suhtautuu positiivisesti opiskelijan ehdotuksiin oman oppimisensa järjestämisessä. Samalla opettajan ei tarvitse osata käyttää kaikkia opiskelijan verkossa saatavilla olevia työkaluja - video-, sarjakuva, animaatio-, mindmap- ym. ohjelmia. Opettajan kannustus valokuvien, videoiden ja äänitiedostojen käyttöön sekä omaan aktiivisuuteen oppimisessa on silti tarpeen, koska peruskoulu edelleen on hyvin tekstipainotteinen ja toisen asteen opiskelijoiden oppimiskäsitykset siksi hyvin 1800-luvulla luodun koululaitoksen muovaamia. Toki iso osa opiskelijoista oppii hyvin opettajan tehtävänantojen avulla ja moni on jopa onnellinen, jos omaa persoonaa ei tarvitse tuoda vahvasti esiin portfolion ulkonäön kautta. Oman tiensä kulkijakin tarvitsee tietoonsa osaamistavoitteet ja arviointikriteerit sekä vankkaa ohjausta, jotta päämäärä saavutetaan: työelämässä käyttökelpoinen tutkinnon perusteiden mukainen osaaminen.


Tietotekniikan opetusjärjestelyt ovat olleet sellaisia, että harjoitellaan pelkkää tekniikkaa ilman, että siihen liittyy mitään muuta opiskelijaa sisällöllisesti kiinnostavaa. Näin tietotekniikka on pysynyt omana oppiaineenaan ilman, että se olisi sille paremmin sopivassa paikassa työkaluna kaikenlaisen tekemisen apuna. Portfolion käyttöönotto pitää järjestää täysin toisin eli tehdä ammatillisin tehtävin heti opintojen alussa. Seuraavassa blogipäivityksessäni käsittelen enemmän sitä, miten käyttöönottoprosessista saadaan mahdollisimman mielekäs ja miten ryhmän ennestään taitavat jäsenet tukevat muita opiskelijoita.

Vihkosta verkkoon

Kävin viime viikolla kahdesti esittelemässä ePortfolio-työkalua Stadin ammattiopiston opiskelijoille. Ensimmäinen ryhmä muodostui oppisopimuksen ennakkojaksolle osallistuvista opiskelijoista ja toinen ryhmä oli ammattistarttilaisia, jotka olivat lähdössä ensimmäiselle työssäoppimisjaksolleen.

Aiemmin työssäoppimisjaksolla saadut kokemukset on kirjoitettu paperiseen vihkoon käsin. Vihkossa on ollut monenlaisia kysymyksiä joihin opiskelija on vastannut, mutta myös oppimistehtäviä joita opiskelijan on pitänyt tehdä. Tänä syksynä siirsimme vihkossa olevat kysymykset ja tehtävät ePortfolioon.

Sähköisen työkalun avulla oppimisen ja osaamisen dokumentoinnista tulee monipuolisempaa. Aiemmin esimerkiksi kysymykseen "Millaiset olivat työskentelyolosuhteet?" on pitänyt kirjoittaa vastaus käsin. Nykyisen työkalun avulla opiskelija voi ottaa työnantajan luvalla valokuvia työympäristöstään ja liittää nämä portfolioonsa.

Opettaja pystyy seuraamaan opiskelijan työssäoppimisen etenemistä selailemalla opiskelijan päivityksiä sitä mukaa kun opiskelija portfoliotaan täyttää. Aiemmin opettaja on saanut täytetyn vihkon harjoittelujakson päätyttyä. Uuden työvälineen avulla opettajan on mahdollista myös kommentoida opiskelijan tuotoksia työssäoppimisen aikana ja antaa tukea ja ohjausta tarpeen mukaan.

Opiskelija voi halutessaan jakaa katseluoikeudet omaan tuotokseensa opettajan lisäksi muille opiskeluryhmän jäsenille. Näin kokemukset työssäoppimisjaksolta leviävät ja opiskelijat voivat tutustua oman harjoittelupaikkansa lisäksi muihin aloihin.

Odotan innostuneena millaista palautetta työkalumme saa ensimmäisen ryhmän palattua työssäoppimisjaksoltaan. Kuinka opiskelijat ovat käyttäneet apunaan multimediaa? Minkä verran vuoropuhelua ja kommentteja opiskelijoiden valmistamat sisällöt ovat keränneet? Miten uusi työkalu on vaikuttanut opettajien työhön?

• Katso malliportfoliota

Matkalla kohti ammatillisen koulutuksen uudistamista

Ammatillinen koulutus uudistuu. Uudistuksen kohteena ovat niin opetus- ja arviointimenetelmät kuin oppimiskäsitykset ja oppimisympäristötkin. Oppiainelähtöisestä opetuksesta siirrytään työelämälähtöisyyteen, jossa osaamista mitataan taidoilla. Käytäntö-ja-teoria -erottelusta luovutaan ja arviointi kohdistuu laajempien osaamiskokonaisuuksien hallintaan ja osaamisen osoittamiseen. Opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan, jolloin opiskelijoille voidaan räätälöidä yksilöllisiä opintopolkuja.

Tässä blogissa kuusi eri puolilta Suomea olevaa opetuksen kehittäjää kirjoittaa ajatuksistaan matkalta kohti ammatillisen koulutuksen uudistusta.

Lue lisää ammatillisen koulutuksen uudistuksesta:

• Osaamisperusteisuus todeksi - askelmerkkejä koulutuksen järjestäjille (OPH)
• Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta